Huonon olon resepti

Miten saada ihan mukavasta vapaapäivästä ja sen päättävästä ihan mukavasta leffaillasta kamala? Jos tahdot välttämättä tietää, voin kertoa erään menetelmän, jonka juuri äsken testasin. Ei tämä ehkä helpoin ja nopein tapa ole, mutta minulla se ainakin toimi hyvin, olo on nyt aivan hirveä.

Aloita siis tekemällä nettiin deittipalstalle profiili, joka houkuttelee niiden kaikkien kummallisten lisäksi myös kunnon miehiä. Odota, että joku kunnon mies tarttuu syöttiisi (voit myös tietysti itse ottaa yhteyttä, se saattaa nopeuttaa asioita). Lähettele viestejä kunnon miehen kanssa vähintään kaksi päivässä, kunnes pian jo tapaattekin ensimmäisen kerran. Huomaa viihtyväsi hyvin hänen seurassaan, jopa nauravasi hänen jutuillensa, ihan aidosti. Tässäpä ihminen, jonka kanssa tahtoisin joku ilta juoda puoliksi pullon viiniä ja parantaa maailmaa, huomaat ehkä miettiväsi.

Mutta, sillä kaikessa kuuluu aina olla vähintään yksi mutta, kaikki ei kuitenkaan mene niin kuin pitäisi. Et oikein osaa kuvitella tätä kunnon miestä minään muuna kuin sinä mahdollisena uutena ystävänä. Yrität, mutta ei onnistu. Välillä se vain on niin, kemiat eivät kohtaa ja mitä kliseistä vielä voisi sanoa.

Silti et vielä osaa varmasti sanoa sitä ääneen. Ehkä tänään vain on huono päivä. Sovitte uuden tapaamisen, kaksi mahdollisuutta nyt on aivan minimi. Toisella tapaamisella menette elokuviin. Huomaat vältteleväsi miehen läheisyyttä, elokuvan ajan meitit tulevaa kotimatkaa. Elokuva on hyvä, kotimatkalla puhutte siitä ja opiskeluista. Ahdistut jo valmiiksi hyvästeistä.

Sitten koittaa se hirveä hetki. Kun katsot mistä silmiin ja sanot, että ei enää ehkä kannata tavata. Kun hän ei saa sanottua oikeastaan mitään, alat epätoivoisesti takerrella ja höpöttää ja kysellä, onko kaikki ihan okei, kuitenkin. Miehen silmissä on ihmetystä, miksi näin, eikö kaikkihan oli vielä äsken hienosti. Tunnet, miten sisällesi kasvaa hirveä möykky ja pelkäät tehneesi virheen ja alat jo miettiä, pitäisikö sanoa, että vitsi vitsi, nähdään vaikka huomenna taas. Sitten mies lähtee ja sinä juokset kotiisi.

Kotiin päästyäsi ensimmäisenä poistat profiilisi treffisivustolta sillä näin huonoa oloa ei tahdo kokea ihan liian usein.

Eihän siitä taaskaan tullut yhtään mitään

Olen taas pitänyt taukoa katkeruudesta, tai ainakin yritin. Se tauko loppui oikeastaan jo vähän aikaa sitten, mutta kirjoituskyky on ollut myös hetken täysin kadoksissa. Viimeisimmän taukoni syy oli siis yllättäen mies, joka periaatteessa olisi voinut olla oikein kiva ja kaikinpuolin sopiva. Paitsi ettei sitten loppujen lopuksi ollutkaan.

Alku oli hyvä, seuraava tapaaminen itsestään selvä. Pian alkoi kuitenkin takkuilu. Ahdisti ja epäilytti, vaikka toisaalta oli niin mukava vaan taas olla jonkun lähellä. Menin ihan lukkoon, enkä tiennyt miten edetä. Toisaalta en oikeastaan tuntenut kovinkaan vahvasti kyseistä henkilöä kohtaan, mutta en myöskään halunnut lopettaa, ennen kun olin edes melko varma. Ja niin kuin jo sanoin, läheisyyden kaipuuni alkoi olla aika suuri.

Lopulta juttu kuivui kokonaan kasaan, kun näimme taas pienen tauon jälkeen. Ei siitä vaan tullut yhtään mitään, seuraavaa tapaamista ei enää tullut.

Pienessä päässäni analysoin tämän ihmissuhteen kuolleena syntymisen syyksi huumorintajun kohtaamattomuuden. Aluksi se ei jotenkin tullut niin selvästi esille, silloin keskittyi kaikkiin muihin hyviin ominaisuuksiin ("Vau, se lukee joskus kirjoja!" "Oho, se on minua pidempi, vaikka käyttäisin korkokenkiä!" "Ihanaa, se tuntuu aika normaalilta!"), mutta myöhemmin, etenkin väsyneenä, ei vaan enää jaksanut hymyillä jutuille, joiden hauskuus ei vaan auennut laisinkaan. Tosin eipä hänkään tainnut arvostaa minun hirvittävän hauskoja tarinoitani tai uskomattoman hyvin kuvailtuja mietteitäni tosi hauskoista nettisarjakuvista, joiden kaikkia kohtia en ihan täysin muistanut, mutta joiden vitsikkyys sai minut nauramaan itsekseni.

Niin, ehkä joskus vielä eteeni kävelee jonkun kaikinpuolin mukavan ja sopivan oloisen ihminen, joka myös tarkistaa päivittäin vähintään kerran, onko nettiin ilmestynyt uutta A Softer World -sarjakuvaa. Se olisi oikein kiva.